Paastonajan julistus

Ihmisen elämään kuuluu liikkeellä oleminen. Kansojen historiassa on aina muutettu maasta toiseen, vapaaehtoisesti tai välttämättömyydestä. Siirtolaisuus muovaa jatkuvasti maailmaa ja rikastuttaa kulttuureja, myös omaamme. Tänä päivänä ilmiö on maailmanlaajuinen.

Maahanmuutto, pakolaisuus ja muukalaisen hyväksyminen ovat monin tavoin esillä Raamatussa. Abraham on esikuvamme siinä, kuinka hän noudatti Jumalan kutsua ja lähti uuteen maahan. Israelin kansaa kehotetaan muistamaan omaa aikaansa pakolaisuudessa ja kohtelemaan muukalaista keskuudessaan tasaveroisena. Kristityn elämä on matkalla olemista - liikkeelle lähtemistä ja Kristuksen seuraamista.

Maahanmuuttajilla on ollut suuri merkitys kristinuskon saapumisessa ja leviämisessä Suomeen. Tänään kristillisyytemme joutuu koetukselle, kun uudet maahanmuuttajat tulevat keskuuteemme.

Pakolaisen ja vieraan osa on monelle meistä tuttu. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat kokeneet sodan ja evakkotien. Monet ovat omasta tahdostaan muuttaneet muille maille. Siirtolaisuus tuntuu luonnolliselta omalla kohdallamme, mutta suhtaudumme usein epäillen niihin, jotka muuttavat meidän maahamme.

Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kutsuttu yhteyteen Jumalan kanssa. Kaikki ovat sen vuoksi tasavertaisia ja vastuussa toinen toisistaan. Yhteisessä ihmisyydessä kuulumme toinen toisillemme. Jumala kutsuu meitä tulemaan lähimmäisiksi, huomaamaan toisten tarpeet. Meidän tilanteessamme tämä tarkoittaa, että kirkkojen ja kristittyjen on asetuttava niiden puolelle, jotka ovat uhattuina tai joita yhteiskunnan tuki ei tavoita.

Evankeliumin mukaan joudumme vastaamaan siitä, kuinka olemme kohdanneet lähimmäisen. Viimeisellä tuomiolla meiltä kysytään, olemmeko huomanneet hänet, joka tarvitsee meitä - syrjäytyneen, kodittoman, pakolaisen. Heissä olisimme kohdanneet Kristuksen.

Paastonaika on mahdollisuus tutkia omia asenteita muita kohtaan ja tehdä parannusta. Se haastaa seuraamaan Kristusta ja palvelemaan lähimmäistä.

Me tahdomme

• puolustaa ihmisarvoa käytännön toimin arkipäivässä, seurakunnissamme ja yhteiskunnassamme
• edistää kaikkien maassamme olevien ihmisten hyvinvointia, perheyhteyttä, elämänlaatua ja ihmisoikeuksia
• kutsua eri puolilta maailmaa tulleita sisariamme ja veljiämme yhteyteen ja osallisuuteen seurakunnissamme
• asettua hädässä olevien turvapaikanhakijoiden puolelle ja puolustaa heidän oikeuttaan kansainväliseen suojeluun Suomessa
• ottaa vastuumme, jakaa omastamme ja toimia epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi maailmastamme.

12. helmikuuta 2009

Allekirjoittajat:

Arkkipiispa Jukka Paarma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Arkkipiispa Leo, Suomen ortodoksinen kirkko

Asiainhoitaja Teemu Sippo SCJ, Katolinen kirkko Suomessa

Kirkkokunnanjohtaja Olavi Rintala, Suomen Vapaakirkko

Pastori Timo Virtanen, Suomen Metodistikirkko

Pastori Mayvor Wärn-Rancken, Finlands svenska metodistkyrka

Lähetysjohtaja Nils-Erik Vikström, Finlands svenska baptistsamfund

Pastori Jari Portaankorva, Suomen Baptistiyhdyskunta

Eversti Dick Krommenhoek, Suomen Pelastusarmeija

Pastori Atte Helminen, Suomen Adventtikirkko

Pastori Håkan Björklund, Missionskyrkan i Finland

Revd Rupert Moreton, The Anglican Church in Finland

Pastori Timo Keskitalo, International Evangelical Church

Puheenjohtaja Klaus Korhonen, Suomen Helluntaikirkko